Murustaako.net 

Seurakunnan yhteinen blogi. Haluatko sinä jakaa ajatuksia uskosta ja elämästä Ulvilassa ?  

Blogiin pääset mukaan ottamalla yhteyttä Taneli Nurmenniemeen (044)7350 625

Hartauskirjoitus

 

Suomalainen suvivirsi

Hyvää juhannuksen jälkeistä aikaa, siis keskikesää! Kesän kauneutta ja vehreyttä riittää vielä pitkään. Edessä on vielä niin aurinkoisia kesäpäiviä kuin ihania valoisia öitä.  Suvivirttäkin lauletaan vielä monissa kesän tilaisuuksissa ja vaikka se onkin ruotsalaista ”tuontitavaraa”, on se saanut, runoilija Lauri Pohjanpään sanoin ”tavallaan supisuomalaisen sävyn ja värin.”

Ihaillessani menneenä juhannuksena niittyjen ja teiden varsien kukkaloistoa, tuli mieleeni, että meillä on aivan omakin, täysin suomalaista tekoa oleva suvivirsi. Virsikirjan luontovirsistä Jo joutui armas aika on ylivoimaisesti tunnetuin, mutta heti toisena tulee Elias Lönnrotin runoilema kesävirsi Taas kukkasilla kukkulat, virsi 572. Sävelmäkseen Lönnrotin luonnon kauneutta ja Herran hyvyyttä ylistävä virsi sai raikkaan raumalaisen kansantoisinnon eli mukaelman vanhemmasta alkuperäismelodiasta. Tämä alkuperäismelodia on kuitenkin tarkemmin tuntematon. Näin voimme hyvällä omalla tunnolla kutsua virttä suomalaiseksi suvivirreksi!

Lönnrot laati virren psalmin 65 pohjalta ja alkuperäinen teksti seurasikin psalmia varsin tarkkaan. Psalmi 65 päättyy seuraavasti: ”Kukkulat verhoutuvat juhlapukuun. Niityt ovat lammaslaumojen peitossa, laaksot lainehtivat viljaa. Koko maa riemuitsee ja laulaa.”

Virsi puolestaan alkaa näin: ”Taas kukkasilla kukkulat, oi Herra, kaikki vyötät ja laumat lukemattomat taas laitumilla syötät. Näin kaikki maa nyt iloissaan sinulle laulaa kiitostaan, julistaa kunniaasi.”

Lönnrot ei kuitenkaan lähtenyt liikkeelle lopusta, vaan sepitti virtensä seuraten psalmin sisältöä ”oikeassa järjestyksessä”.  Säkeistöjä oli alkuaan, vuoden 1886 virsikirjassa, seitsemän. Alkuperäinen ensimmäinen säkeistö on nyt neljäntenä ja viimeinen ensimmäisenä. Niiden vähentäminen nykyiselleen eli viiteen samoin kuin uusi järjestys toteutettiin vuoden 1938 virsikirjassa.

Sekä psalmi ja virsi ovat riemullista Jumalan luomistekojen ylistystä, mutta kun alun perin kaksi ensimmäistä säkeistöä on siirretty virren loppuun, korostuu psalmin ja virren sanoman toinen puoli. ”Sinun luoksesi kaikki ihmiset tulevat. Syntimme ovat meille liian raskaat, mutta sinä annat ne anteeksi”, sanotaan psalmissa ja pyydetään Jumalaa ravitsemaan meitä ”huoneensa antimilla, temppelinsä pyhyydellä”. Siellä, vakuuttaa virsi, on autuasta ylistää Luojan kunniaa, ”kun hyvyydellä huoneesi, rauhalla läsnäolosi, ravitset, Herra, meitä”.

 

Katri Järvisalo-Hoffström
kanttori