Vuosisadan keskiaikainen rahalöytö Ulvilasta

Lokakuussa 2004 Ulvilan Pyhän Olavin kirkon remontin yhteydessä löytyi rahakätkö, joka osoittautui suurimmaksi keskiaikaiseksi rahalöydöksi nykyisen Suomen alueelta. Sakariston pohjoisseinustalta, noin metrin syvyydestä löytyi tinakannu, jonka sisällä oli nahkapussiin kätkettynä 1474 hopeakolikkoa.

Rahoista 1074 on ruotsalaisia Albrekt Mecklenburgilaisen (1346-1389) aurtoja ja tasan 400 muualta, enimmäkseen Gotlannista ja Liivinmaalta. Joukossa on myös muutamia norjalaisia brakteaatteja ja yksi Hampurin witten. Museoviraston rahakammion johtaja Tuukka Talvio on tutkinut löydön ja ajoittanut rahat 1300-luvun loppuun, joten kätkö on tehty vuoden 1400 tienoilla.

Ulvilan rahapussin arvo keskiajalla

Nahkapussin sisältämän rahan arvo on n. 28-29 silloista Ruotsin markkaa. Tynnyri voita maksoi vuonna 1380 viisi markkaa ja yksi kana kolme äyriä. Vuonna 1390 lehmä maksoi Ruotsissa kaksi markkaa ja orihevonen 16 mk 3 aurtoa ja 80 penninkiä. Ulvilan kaupunki maksoi 20 mk veroa vuonna 1400. Esimerkiksi Turku maksoi tuolloin veroa 600 mk.

Rahojen kätkeminen keskiajalla arkipäivää

Rahavarojen kätkeminen maahan tai asunnon lattian alle oli yleinen tapa keskiajalla, mutta Ulvilan aarteen kätköpaikka ja -tapa kertovat, että rahoja ei ollut tarkoitus jättää maahan pitkäksi aikaa.

Kätkö voi liittyä vaaraan, koska se on tehty kirkon seinustalle. Voi olla, että rahat kätki varakas paikallinen kauppamies tai kirkon omaisuuden vartija. On myös ehdotettu, että rahat olisi kaivanut maahan joku itsemurhaa hautova ulvilalainen tai muu synnintekijä. Pussissa saattoi myös olla varastettua rahaa. Tiedetään, että Itämeren historian suurin ja yhtenäisin roistojoukko, vitaaliveljet, liikkui Pohjanlahdella 1300-luvun lopussa.

Teorioita raha-aarteen kätkijästä on erilaisia, mutta turkin koskaan saadaan varmasti tietää, miksi rahakätkö jäi maahan 600:ksi vuodeksi.

Ulvila keskiajalla 1300-luvun lopussa

Asukkaita on Ulvilassa noin 200. Koko maan asukasluvusta ei ole tietoa, mutta 1500-luvulla asukkaita Suomessa oli n. 300 000.

Rajoina käytettiin penninkejä ja aurtoja, joiden arvo laskettiin markoissa.

Ihmisen elinikäodote oli 40-50 vuotta.

Työmiehen päiväpalkka on ½ äyriä. 1 mk = 8 äyriä = 24 aurtoa = 192 penninkiä.

Hansaliitto hallitsi Itämerta ja toi Suomeen suolaa, kankaita ja taloustavaroita.

Kirkolla suuri valta yhteiskunnassa.

Kuvia rahalöydöstä Ulvilan kirkon asehuoneessa olevassa vitriinissä.
Kirkon asehuoneessa on vitriini, jossa on kuvia löydetyistä rahoista.