Kehitysvammatyö

Kehitysvammaisten rippikoulut

Jokaisella on oikeus osallistua rippikouluun.

Satakunnan seurakunnat järjestävät yhteistyössä rippikouluopetusta kehitysvammaisille ja autismin kirjon nuorille.
Rippikouluista vastaa kehitysvammaistyön pappi.

Rippikoulun miettiminen on hyvä aloittaa ajoissa.
Minkälainen rippikoulu sopii sinulle parhaiten?
Kehitysvammaisten rippikoulu vai kotiseurakunnan rippikoulu?
Mitä tarvitset onnistuneen rippikoulukokemuksen saamiseksi?
Kehitysvammaistyön pappi voi tarvittaessa auttaa sopivan rippikoulumuodon miettimisessä.
Myös erityiskoulujen opettajilla on kokemusta oppilaidensa osallistumisesta rippikouluun.

Kehitysvammaisten rippikoulu

Rippikouluun kutsutaan sinä vuonna, kun täyttää 15 vuotta.
Myöhemminkin voi tulla rippikouluun, jos se on jäänyt käymättä.
Sopiva tapa käydä rippikoulu etsitään yhdessä nuoren, vanhempien ja muiden yhteistyötahojen kanssa.
Rippikoulun opetus on kokemuksellista ja osallistavaa.
Opetus suunnitellaan nuoren tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaan.
Rippikouluun voi osallistua henkilökohtaisen avustajan tai yleisavustajan kanssa.

Rippikouluihin ilmoittautuminen tapahtuu syyskuun aikana.
Ilmoittautumislomakkeita saa kehitysvammaistyön papilta.
Lomakkeita toimitetaan myös erityiskouluihin ja lasten asumisyksiköihin.

Satakunnan alueella kehitysvammaisten rippikouluista vastaa kehitysvammaistyön pappi.

Erilaisia rippikouluvaihtoehtoja

Kaikki rippikouluvaihtoehdot ovat kaksiosaisia

Ennakkojakso (= kotiseurakuntan tutustumista ja oman ryhmän tapaamisia)
Rippikoulutapaamiset tai leirijakso.

Leiririppikoulu pienryhmässä leirikeskuksessa

Ryhmäkoko on yleensä 6-10 nuorta.

Leiririppikoulu on monille nuorista sopiva vaihtoehto.

Leirijaksolla opiskellaan toiminnallisesti eri menetelmin: vietetään hartaus- ja jumalanpalvelushetkiä, ulkoillaan, musisoidaan ja vietetään aikaa yhdessä omaa rauhaa unohtamatta. Toimintamenetelmiä ovat mm. musiikki, kädentaidot, maalaaminen/ piirtäminen, näytteleminen ja lattiakuvat.

Kenelle sopii

Leiririppikoulun nuoret ovat usein lievästi tai keskiasteisesti kehitysvammaisia.

He pystyvät hoitamaan monia arjen askareita, kuten pukeutumaan tai syömään, itsenäisesti tai tuettuna.

Leiririppikouluun voi osallistua myös henkilökohtaisen avustajan kanssa, jos leiriolosuhteet muuten ovat nuorelle sopivat.

Suuret apuvälineet, kuten nosturit, voi olla hankala sijoittaa leirikeskusoloihin.

Leiririppikoulut pyritään pitämään esteettömissä leirikeskuksissa.

Pienryhmä

Sopii vaikeimmin vammaisille tai autistisille nuorille

Ryhmäkoko on 2-4 nuorta.

Pienryhmän rippikouluohjelma muodostetaan ilmoittautuneiden nuorten tarpeiden mukaan.
Se voi olla joko päivätapaamisia syksyn ja kevään aikana ja/tai näihin yhdistettynä lyhyt yhden tai kahden yön leirijakso.

Pienryhmän nuoret tarvitsevat paljon henkilökohtaista tukea.
Yleensä heillä on oma henkilökohtainen avustaja hoitotoimenpiteitä, arjen tukemista ja ohjaamista varten.
Nuoren vahva henkilökohtainen tunteminen on usein onnistuneen rippikoulun edellytys.
Opetus on vahvasti kokemuksellista. Eri menetelmiä käytetään nuorten mahdollisuuksien mukaan.

Yksityisrippikoulu

Yksityisrippikoululainen tarvitsee paljon tukea ja henkilökohtaista huomiota.
Yksityisrippikoulu toteutuu tiiviissä yhteistyössä koulun, tilapäishoidon tai asumisyksikön kanssa.
Yksityisrippikoulun onnistuminen vaatii yleensä monien ammattilaisten yhteistyötä.
Yhteistyössä ovat mukana hoitajat, opettaja, vanhemmat, tarvittaessa kommunikaatiotulkki jne. nuorten tarpeen mukaan.
Rippikoulukokonaisuus suunnitellaan yhdessä nuoren usein vaativat yksilölliset tarpeet huomioiden.
Olemuskieli on tärkeä työväline.
Rippikoulu suunnitellaan yhdessä opettajan tai hoitotiimin kanssa.

Lisää olemuskielisestä rippikoulusta:
https://evl.fi/plus/seurakuntaelama/kasvatus/rippikoulu/rippikoulu-olemuskielella

Kotiseurakunnan tavalliseen rippikouluun ilmoittautuminen

Tähän rippikouluvaihtoehtoon ilmoittaudutaan suoraan kotiseurakuntaan heiltä tulleiden ohjeiden mukaan.
Kehitysvammaistyön pappi voi tarvittaessa olla yhteydessä leirin työntekijöihin sekä tukea ja kannustaa heitä huomioimaan rippikoululaisen erityisiä tarpeita