Pyhä Olavi

Pyhän Olavin veistos on triumfikrusifiksin tavoin Ulvilan mestarin työtä ja hankittu kirkkoon 1430-luvun alussa sitä palon jälkeen uudelleen sisustettaessa. Pyhä Olavi on kirkon nimikkopyhimys, joten oli luontevaa, että tämä veistos ristiinnaulitun ohella oli ensimmäisiä kirkkoon hankittuja ja sai kunniapaikan, todennäköisesti sivualttarilla heti kuoriaidan ulkopuolella, ovelta katsoen oikealla seinustalla.

Pyhän Olavin oikeassa kädessä on tappara, joka kertoo hänen elämänsä sotaisesta luonteesta. Olavi oli 995 syntynyt norjalainen viikinkipäällikkö, joka otettuaan kasteen vakiinnutti kristinuskoa Norjassa kovalla kädellä, niin kovalla, että hänet syöstiin valtaistuimelta ja hän joutui pakenemaan Novgorodiin. Sieltä käsin hän yritti uudelleen valtaan ja kuoli Stiklestadin taistelussa 1030. Varsin pian alettiin kertoa Olavin kuolinpaikalla tapahtuneista ihmeistä. Hänen jäännöksensä siirrettiin Nidarosin, nykyisen Trondheimin, tuomiokirkkoon ja häntä alettiin palvoa pyhänä. Pyhä Olavi oli keskiajan Suomessa kansanomaisin ja suosituin pyhimyksistä; hänen kulttinsa oli levinnyt varsin laajalle. Veistoksen vasemmassa kädessä oleva rasia lienee kulttia heijastava pyhäinjäännöslipas.

Ulvilassa oli keskiajalla myös Pyhän Olavin kilta. On esitetty myös arvelu, että Ulvilan nimi juontuisi Pyhästä Olavista. Olovsby - Ulfsby - Ulvila. Viime aikoina tulkinta on kuitenkin herättänyt runsaasti kritiikkiä eikä sitä enää pidetä todennäköisenä.

Takaisin kirkon historiasivulle.