Hautojen kansikivet

Ulvilan kirkon lattian alle on haudattu 1600- ja 1700-luvuilla. Kuorissa on ollut kahden ulvilalaisen mahtisuvun hautaholvit: Kurki- ja Fincke-sukujen. Hautaholvien kannet on siirretty asehuoneeseen. Kurki-suvun haudan kansikivessä on Aksel Kurjen reliefi, Finche-suvun kansikivessä ovat kuvattuna Gödik Fincke ja hänen puolisonsa Elisabet Boije.

Asehuoneessa on myös muita hautakiviä, jotka tiettävästi ovat peräisin Liikistön kalmistosta. Vanhimmat niistä ovat 1200-luvun lopulta. Vanhoja hautakiviä on myös kirkon alttariseinän seinäkomerossa ja asehuoneen porraskivenä.

Hautaus kirkon lattian alle kiellettiin Ulvilassa 1778 Koiviston kartanon isännän professori J.Kraftmanin ponnekkaan valistustyön tuloksena.

Keskiajalta lähtien kirkkomaa kirkon eteläpuolella on toiminut hautausmaana; kirkon pohjoispuolelle haudattiin ne vainajat, joita ei tahdottu päästää siunattuun maahan. Kirkkomaa tuli usean laajennuksen jälkeen ahtaaksi ja 1890 vihittiin uusi hautausmaa pappilan pellolle n. 2 kilometrin päähän kirkosta. Uusi hautausmaa aiheutti aluksi hankaluutta vesiperäisyytensä takia, mutta on sittemmin salaojituksella ja maansiirroin saatu hyvään kuntoon. Uuden hautausmaan laajennus vihittiin käyttöön toukokuussa 2001.

Akseli Kurjen haudan kansikivi.